Backan suku on lähtöisin Lohtajan Hillilän kylästä. Sinne tarinan mukaan rantautui vieras, joka sittemmin asettui taloksi. Talon nimi oli Hankonen ja sen osoite on Hankosentie 19, 68150 Hillilä.
Hankosen talossa isännöi esi-isistämme vuoroon Antteja ja Heikkejä. Heistä tiedetään Kustaa Antinpoika s. 1729, Antti Kustaanpoika s. 1750, Heikki Antinpoika s. 1786 ja Antti Heikinpoika s. 1814 Hankonen (Hangonen).
Antti Hankonen ja Maria Rannanjärvi vihittiin 21.7.1838. Heille syntyi 6 lasta, joista aikuisiksi ja perheellisiksi kasvoivat: Antti s. 1845, Heikki s. 1846, Juho s. 1851 ja Matti s. 1854. Antti ja Maria olivat muuttaneet Vöyrin Rekipellolle vuonna 1833 ja sieltä 1838 Ylihärmän Pakan kylään. Veljessarjan Heikki on Backan vaari, joka syntyi Vöyrillä 11.12.1846. Veljeksistä Antti jäi asumaan Ylihärmän Pakan kylään ja hänen jälkeläisensä ovat Mäkiniemiä, Juho lähti Amerikkaan, tämän jälkeläiset ovat edelleen.
Heikki Backa (Bakka) ja Maria Matintytär Lööper (Löpare, Löfberg) vihittiin 18.5.1870 Ylihärmässä. Maria oli syntynyt 30.10.1851 Ylihärmässä. Heikki lähti vuonna 1870 kotitilaltaan Ylihärmästä ja meni ensiksi Ruotsiin, josta palasi 1872 Turkuun rakentamaan Turku-Toijala rataa. Vuona 1877 perhe asettui asumaan Maariaan, jossa Heikki oli ratamestarina vuosina 1875 – 1889. Perheen lapsista ainakin esikoinen Sanna, syntyi Ylihärmässä 1871 samoin Katariinakin 1872 ehkä Idakin 1876. Alahärmän kirkonkirjojen mukaan Maria ja lapset muuttivat 23.7.1877 Maariaan. Hilma, Johanna, Kustaa, Antti Vilho, Selma, Lyyli ja Impi syntyivät siis Maariassa. Karinaisten Kyrön asemalle ratamestariksi Heikki muutti perheineen 1889. Siellä syntyivät vielä Ilmari, Aino ja Arvo. Yhteensä lapsia oli 13, 9 tyttöä ja 4 poikaa.
Backan Vaarista kerrotaan Kunnallisen viikkolehden muistokirjoituksessa mm., että hän oli työnsä ohessa aktiivinen toimija paikkakunnan asioita hoidettaessa. Hän kuului Kyrön kansakoulun ensimmäiseen johtokuntaan ja hänen suunnitelmiensa mukaan koulukin rakennettiin. Hän oli myös perustamassa paikallista suojeluskuntaa. Sieltä lienee tullut Kustaan pojillekin innostus suojeluskuntatoimintaan, urheiluun ja metsästykseen vaarin antaman mallin mukaan.
Backan Vaari oli hyvin jämerä pohjalainen mies ja isä. Tästä on Leija ja Heljo Hirvisuolla henkilökohtaisia muistoja. Mummo sen sijaan hoiteli suurta perhettään pahasta reumasta huolimatta hellästi ja nöyrästi. Mummon sairautta hoidettiin parhaan tiedon mukaan, hänet jopa lähetettiin Sveitsiin hoitoon, muistelee Leija. Leijan äiti, Lyyli Hirvisuo oli ajoittain apuna Keuruulla, jonne Heikki ja Maria muuttivat joulukuussa 1930 Vaarin jäätyä eläkkeelle. Siellä oli alakoulun opettajana heidän toiseksi nuorimmainen lapsensa, Aino.
Maria – mummu kuoli Keuruulla 22.3.1934 ja Heikki-vaari parin vuoden kuluttua 9.1.1936. Heidät molemmat on haudattu Keuruun hautausmaalle.